totaaa...

Jaa jos kertois välillä kuulumisia...

Täällä on aika tavallista onnellista arkea. Välillä toki aika myrskyisää semmosta, mutta ainakaan vielä ei oo inkkarit karannu kanootista. Juniori eli Oliver kasvaa melkosta vauhtia ja nauraa hekottelee ääneen (varsinki iskän jutuille) ja on iiiihanaihanaihana <3 Tällä hetkellä kaikesta ihanuudesta huolimatta Oliver on vähän kuormittava, ku on niin kiinni mussa ja haluais koko ajan olla vaan sylissä. Vaan eipä mee kauaa niin pieni onki jo iso, eikä enää malta kuunnella äiti lässytystä ja lepertelyä.

Hugolla on korvatulehdus ja kaamee yskä, mikä on aika tylsää. Antibioottikuuri on meneillään ja alkaa onneks purra jo hyvin. Hugon elämään kuuluu tällä hetkellä jatkuvasti kolhuja. Kaveri ryskää menemään kovemmin ku motoriikka sallis, mikä tarkottaa esim. tätä: Hugo on ruvennu hyppimään sohvalta ja hyppäs tossa lauantaina riemukkaana sohvalta SUORAAN NENÄLLEEN ja niin sitä somasti alko tulemaan ketsuppia kummastaki sieraimesta.

Rasmus on nyt jo TOSI ISO, kysykää vaikka siltä. Ruokalappua ei voi pitää, koska: "EI ISO ROSSE TARVII RUOKALAPPUA!" Ja koska Rosse on jo iso, niin häntä tulee kutsua nimellä Iso Rosse. Onko selvä?

Jaa mitä muuta? No sitä, että tämän äidin hermot on toisinaan aika riekaleina, mutta sitte taas toisinaan niitä ehjätään esim. näin: mies tulee kotiin, käskee emännän istumaan aloilleen ja syömään kaikessa rauhassa ruokansa ja tekee samalla tiskit ja hoitaa lapsia. Voi ihmettä mitä arjen nannaa se onkaan!

PS Nyt ei oo yhtään kuvaa, sorkke vaan.