On ollu välillä vähän "ei paljo naurata"-fiilis. Niinku stressais ja väsyttäis ja muuta. Onneks on noi iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiihanat pojut, jotka pitää mut ja miehen pinnalla surkeimpinaki hetkinä. Ihan ku meillä nyt jotain niin surkeeta olis. Semmosta ihan tavallista masistelua välillä, niinku varmaan kaikilla. Ku ei jaksais tehä tiskejä, vaik on tiskikone. *hekotusta*
Tässois vähäsen kuvia pirteistä poikasista:
Hugo + herkullinen palikka |
Hugo treenaa istumista |
Eräs, joka halus ehdottomasti pitää pytyllä istuessa pipoa ja tuttia. Tuttiahan ei hänellä oo koskaan ollu käytössä... |
Kyllähän se arki aina välillä puskee läpi, niitten unelmien, nimittäin..:)
VastaaPoistaMeillä Joelin kans hiljainen hetki, kun muut on iskän kans uimassa - ei oikein malta metelöidä ees vatkaimella, vaikka tarkotus ois leipoo pari piirakkaa...
Tuo yks pyttykuva on kyll huikeen huumori;)